Uusavuton on autoton golfseniori

Ajokortti ja passi ovat kaksi tärkeää henkilökohtaista dokumenttia. Kummankin voi menettää määräajaksi laittomuuksien vuoksi, mutta 70 ikävuoden jälkeen sinun ajotaitosi asetetaan puntariin, olipa siihen syytä tai ei, ja lääkäri, poliisi tai ajotaitoa mittaava liikenneopettaja katsoo, voiko sinut päästää jatkamaan autoilua muun liikenteen sekaan. Prosessi alkaa, kun ajokortin haltija saa kotiinsa kirjeen, jossa häneltä kysellään ajotaitoon liittyviä kysymyksiä ja kehotetaan kääntymään lääkärin puoleen terveystilanteen varmistamiseksi. Jos näkökyky on tallella, kello on tuttu, numerot mielessä ja olemus normaali, niin ajolupa yleensä jatkuu toistaiseksi. Mikäli tohtori selvästi toteaa, että henkilö on liikenteessä vaaraksi itselleen tai muille, niin hän voi peruuttaa ajokortin välittömästi. Jos tohtori epäilee seniorin ajokykyä ja henkilö haluaa pitää korttinsa, on seniorilla edessään ajokoe Ajovarma Oy:n liikenneopettajan kanssa. Edellisestä inssiajosta on yleensä kulunut jo kymmeniä vuosia, mutta nyt tuo vanha kokemus muistuu mieleen uudelleen lämmitettynä ja ehkä tuskallisenakin.

Etupenkillä elettyä
Juttelimme aiheesta liikenneopettaja Veikko Karkulehdon kanssa, jolla on pitkä kokemus pelkääjän paikalla istumisesta. Autokouluopettajana ensin ja sitten yli 10 vuotta ajotutkintoja vastaanottaen on hän ollut monenlaisessa kyydissä sekä nähnyt ja kokenut niin iloa kuin itkuakin. Vallankin valtaosalle miehistä ajokortista on tullut jokapäiväinen tarvekalu ja se on seurannut isäntäänsä lompakossa kymmenien vuosien ajan. Auton avulla on vaimo valittu, asuntoja etsitty, kesämökki hankittu, kaupassa käyty ja golfkentällekin kuljettu. Kun kulkuavusta lopullisesti joutuu luopumaan, on se totinen paikka, - se on autoilijalle yksi elämän suurimmista käännekohdista. Moni meno pitää tykkänään jättää tai ainakin uudestaan reitittää.

Miten ikä vaikuttaa ajokykyyn?
Vaikkakin liikennekäytös rauhoittuu iän myötä, ovat ikähaitarin yläpäässä olevat kuljettajat selvästi alttiimpia onnettomuuksille. Näkö, kuulo, elastisuus ja havaintokyky heikkenevät vanhemmiten ja niitä kaikkia tarvitaan liikenneympäristön tarkkailuun. Hyvä näkökyky on tietenkin oleellinen asia, mutta vaikka vielä päivännäöllä hyvin pärjääkin, niin hämäränäkö heikkenee huomaamatta vuosien vieriessä. Lihakset jäykistyvät, josta seurauksena on reaktionopeuden hidastuminen ja liikeratojen supistuminen. Vilkkaassa liikenteessä tai tiukan paikan tullen refleksien nopeus on tuiki tarpeellinen. Niskalihasten varassa oleva pää ei enää käänny kuten ennen ja kaistanvaihdossa sekä varsinkin oikealle käännyttäessä jää pimeitä kulmia piiloon. Nykyään on alettu kiinnittämään huomiota myös ennalta arvaamattomiin sairauskohtauksiin, sillä aivoinfarktin ja sydänkohtausten osuus onnettomuustapauksissa on korostunut. Veikon kokemuksen mukaan ensimmäistä inssiajoa nuorena selvästi pelätään. Tähän toiseen eli senioriajoon tullaan yleensä omiin taitoihin ja kykyihin luottaen, hyvin usein niihin jopa liikaa uskoen. Vähitellen hiipunutta ajotaitoa ei itse osata tiedostaa. Kanssaihmisten vastuulle usein jääkin seurata tutun kuljettajan ajoa ja arkipäivän askareita, sekä ottaa huoli esille hänen kanssaan, mieluummin pikku hiljaa varoitellen ja valistaen, jolloin ajohylkäysdokumentti ei tule aivan arvaamatta.

Hädässä (kepuli)konsteja keksitään
Jos ensimmäinen lääkäri ei ajokorttia suostu jatkamaan, niin helposti mieleen tulee vaihtaa lääkäriä. Jos hylkäykselle ei konkreettista syytä ole, ja se perustuu lääkärin näkemykseen, niin tämä konsti saattaakin joskus toimia. Nykytekniikan ja tehostuneen tiedonkulun myötä potilastiedot ja ehkä pian myös ”reppaukset” löytynevät muidenkin lääkäreiden päätteiltä. Monessa hädässä turvataan myös naapuriapuun eli Viroon, mutta nyt sitä ei kannata yrittää, sillä ajoluvan antavan lääkärin on oltava Suomen lääkärirekisterissä. Ajo-opetustunteja otetaan jonkun verran, ja niistä voi apua olla mm. tekniikan ja uusien liikennemerkkien tulkintaan, mutta kuskin fyysisiä ajo-ominaisuuksia se harvoin kohentaa. Usein esitetty toive on saada rajoitettu ajokortti, jolla saisi ajaa vain päiväsaikaan tai vain tiettyä tuttua reittiä. Joissain USA:n osavaltioissa näin voi tehdäkin, mutta ei meillä Suomessa.

Miten ajokuntoa voi ylläpitää?
Silmälasit ja kuulolaitteet ovat senioreille tuttuja apuvälineitä. Fyysinen kunto on avainasia myös ajokuntoisuuteen ja Veikko ehdottikin, että jokaiselle iäkkäämmälle kortin uusijalle pitäisi määrätä lääkärin tarkastuksen lisäksi kuntosalivuoroja. Aivoja ei kannata lepuuttaa, sillä henkinen vireys heijastuu myös ajosuoritukseen ja mm. ristisanojen ratkontaa suositellaan muillekin kuin ajokortistaan huolestuneille.

Entäs sitten, jos…?
Parisuhteessa asuvalla on asuinkumppani pelivarana, mikäli hän on hyvissä ajoin varautunut olemaan myös perheen pääasiallinen autonkuljettaja. Myöhemmällä iällä ja yhtäkkiä saatu komento auton rattiin voi kuitenkin olla monelle ylivoimaisen vaativa tehtävä. Golfkaverit voivat olla avuksi golfkentälle pääsyyn, mutta hyvien kyytisuhteiden luominenkin pitää aloittaa hyvissä ajoin ja apua ennakoiden. Kun on aktiivinen seurojen senioritapahtumissa, niin sitä kautta voi hyvinkin avautua pelikaveruuden lisäksi myös kyytiapukaveruus. Joskus saattaa tulla vaihtoehdoksi myös kotikentän vaihtaminen bussireittien varrelle tai sitten uuden asunnon etsiminen kotikentän vierestä. Kumpikaan vaihtoehto ei kuulosta kivalta. Mopoautoista eikä tulossa olevista uusista ”hidasteautoistakaan” ole avuksi, sillä niidenkään rattiin ei kortiton seniori saa istua.

Ei ole vaarit veistetty samasta puusta
Ikä ei kuitenkaan aina ole haitta, mikäli hoksottimet ovat muuten kohdallaan. Hyvänä esimerkkinä Veikko muistaa
91 -vuotiaan teräsvaarin, jonka ajotaito oli vielä täydessä vireessä.
Vastakkaisiakin esimerkkejä on. Noin kahdeksankymppinen vaari saapui vaimonsa kanssa koeajoon, vaimo istui takapenkille ja Veikko repsikan paikalle. Pitkälle ei päästy, kun Veikko huomasi, ettei ajo sujunut aivan nuottien mukaan ja asiaa topattiin tuumaamaan bussipysäkille. Vaimo takapenkiltä tarkensi Veikon huomioita ja myönsi, että vaari on ollut jo pitkään miltei sokea, mutta hän vieressä istuen on lukenut liikennemerkit ja antanut ohjeet miten pitää ajaa.
- No miksi te vain neuvotte, mutta ette itse mene rattiin?
- Ei minulla ole milloinkaan ollut ajokorttia, oli vaimon vastaus.

Linkkivinkkejä
Ajovarma on Trafin sopimuskumppani ja ottaa vastaan ajokortteihin liittyviä lupahakemuksia sekä ajokoesuorituksia. Ajokorttiasioista löytyy paljon tietoa osoitteesta https://ajokortti-info.fi

Matti Santanen
Espoo 28.1. 2019